Historia

Glasbruket on kokenut monia vaiheita historian saatossa. Nyt odottaa uusi vaihe.

Kun asuu Glasbruketissä Vexalassa, Uudessakaarlepyyssä, löytää itsensä pitkän ja mielenkiintoisen historian omaavalla alueella. Alueen perinteet juontavat niinkin kauas kuin 1800-luvun alkuun ja ovat vuosien saatossa käyneet läpi paljon muutoksia. Kaikki alkoi 1841, kun kirjanpitäjä ja konttoristi Johan Petter Ehnqvist muuttaa alueelle, jota myöhemmin kutsutaan glasbruketiksi (lasitehtaaksi).

Miksi lasitehdas?
Ehnqvist oli kuullut, että lasitehtaat olivat erittäin menestykkäitä ja alueella, jota silloin kutsuttiin Mariedaliksi, oli paljon niitä komponentteja joita tarvittiin lasin valmistamiseen: hiekka, polttoaine ja toimiva satama. Ei kestänyt kauan ennen kuin hän aloitti rakennustoiminnan alueella ja rakennutti useamman talon. Vuoden 1847 alussa Ehnqvist anoi Senaatilta lupaa lasi- ja fajanssitehtaan perustamiseen. Uusi lasitehdas aloitti toimintansa jo lokakuussa 1848. Siitä lähtien käytettiin myös uutta nimeä Sandnäs.

Tuotteet
Tuote, joka piti tehdasta pystyssä, oli ikkunalasi. Suomen kaupunkeja koettelevat tulipalot vaativat isoja määriä uusia ikkunalaseja. Toinen tärkeä tuote oli lasipullo. Uudessakaarlepyyssä oli 1800-luvun lopussa kaksi olutpanimoa ja apteekki, jotka olivat suuressa lasipullotarpeessa. Yksi muotti on säilynyt ja se on näytössä Munsalan museossa.

Kesäkolonia
Monet isoimmista kaupungeistamme etsivät sotien jälkeen paikkaa, jossa voisi pitää jonkinlaista toimintaa kaupunkien vähempiosaisille kouluikäisille. Elintarvikkeiden ja useimpien asioiden puute vaati isoja ponnisteluja. Silloinen Vaasan kaupunginsihteeri ja myöhemmin kaupunginjohtaja tuli Vexalaan keskustelemaan maan ostamisesta kesäkoloniaa varten. Tämänlaiselle ruotsinkieliselle toiminnalle oli sodanjälkeisessä Vaasassa iso tarve. Rakentaminen sai vauhtia ja valmistui 1951. Toiminnan tavoitteena oli antaa lapsirikkaiden perheiden lapsille mahdollisuuden viettää viikon tai pari raikkaassa ympäristössä ja tarjota heille aterioita.

Myöhemmät vuodet
Kun maan talous parantui ja elintarvikkeiden puute pienensi, Sandnäsille haluavien lasten määrä vähentyi. 1980-luvulla panostettiin teemaviikkoihin, mikä edisti alueen toimintaa. Vuonna 2001 järjestettiin kuitenkin Sandnäsin viimeinen kesäleiri. Talo seisoi tyhjänä mutta vaati toimenpiteitä. Tähän kaupungilla ei ollut varaa, joten alue päätettiin myydä eräälle Uudenkaarlepyyn yritykselle 2005.